Mykkäkoulua

Saarna Loviisan kirkossa 3.3.2013

Jeesus ajoi mykästä miehestä pahan hengen. Kun henki oli lähtenyt, mykkä mies alkoi puhua, ja kaikki hämmästyivät. Muutamat kuitenkin sanoivat: ”Belsebulin, itsensä pääpaholaisen, avulla hän pahoja henkiä karkottaa.” Toiset taas halusivat panna hänet koetukselle ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta.
Mutta Jeesus tiesi, mitä heillä oli mielessä, ja sanoi:
”Jokainen valtakunta, joka jakautuu ja taistelee itseään vastaan, tuhoutuu, ja talot sortuvat toinen toisensa päälle. Jos nyt Saatana taistelee itseään vastaan, kuinka sen valtakunta voi pysyä koossa? Tehän sanotte, että minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Belsebulin avulla. Mutta jos minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Belsebulin avulla, kenen avulla sitten teikäläiset niitä karkottavat? Heistä te saatte itsellenne tuomarit. Jos minä sitä vastoin ajan pahoja henkiä ihmisistä Jumalan sormella, silloinhan Jumalan valtakunta on jo tullut teidän luoksenne.
Kun väkevä mies vartioi linnaansa ase kädessä, hänen omaisuutensa on turvassa. Mutta jos toinen vielä väkevämpi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, tuo väkevämpi ottaa häneltä aseet ja varusteet, joihin hän luotti, ja jakaa saamansa saaliin. Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.”
(”Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. Silloin se päättää: ’Minä palaan kotiini, josta lähdin.’ Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä, se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa.”)

Luuk. 11: 14-23 (24-26)

 

Rakkaat kristityt!

Miksi mies ei puhu?

Syitä voi tietenkin olla hyvin monenlaisia. Jos hän on ollut syntymästään kuuro – silloin ei puhe kehity – eikä mies puhu. Kielenä on silloin viittomakieli. Senkin tiedämme on halvaus voi viedä puheen – uskon, että moni meistä tuntee halvauksen saaneita, joilta puhekyky on mennyt kokonaan tai osittain. Valitettavasti näitä sairastumisia tapahtuu aika-ajoin.

Evankeliumin miehestä ei kerrota, että hän olisi kuuro – tai että hän olisi halvaantunut, ja siksi mykkä.

Miksi mies ei puhu?

Perheneuvojavuosina olen tavannut lukuisia miehiä, jotka eivät puhu – tai paremminkin ovat välillä pitäneet puhumisessaan pitkiäkin taukoja. Olen toki tavannut sellaisia naisiakin – mutta useimmiten he ovat miehiä.

Olisipa mielenkiintoista, jos evankeliumissa kerrottaisiin naisesta, joka puhui ja puhui – eikä osannut lopettaa ollenkaan.

On tilanteita, joissa suut menevät mieheltä kiinni. Tilanteet voivat syntyä varmasti hyvin monella tavalla. Pettymyksestä, loukkauksesta, sanallisesta avuttomuudesta… sanat vain katoavat. Syntyy tilanne, jota hyvin kotoisesti kutsutaan mykkäkouluksi. En uskalla kirkossa kysyä, kuinka moni on elämänsä aikana sitä kotonaan kokenut. En uskalla kysyä – koska uskoisin aika monen käden nousevan. Lyhyet mykkyydet eivät ole harvinaisia – pitkät, useita päiviä tai viikkoja jopa kuukausia kestävät ovat onneksi harvinaisempia – mutta niitäkin on.

Mykkäkoulusta on sanottu, että kyse on vallankäytöstä – jopa väkivallasta. Se on hyvin kova väkivallan muoto. Näin siksi, että se johon se kohdistuu kokee vahvasti tulleensa hylätyksi. Enkö ole sen arvoinen, että vastaat minulle.

Mykkäkoulu voi sen pitäjästä tuntua hetken hyvältä – ehkä siksi, ettei oikein muuta keinoa löydy. En tiedä mitä sanoa – niinpä olen hiljaa. Mutta hyvin pian kaikki myönteisyys hiljaisuudesta katoaa. Eikä sitä pystytä kuitenkaan lopettamaan. Mikä lienee se voima, joka sitoo mykkyyteen, hiljaisuuteen, vastaamattomuuteen?

Jeesuksen aikana vastaus oli evankeliumitekstissä kuultu: miehessä on mykkä henki. Tuohon aikaan ei ollut muuta selitystä: syy on demoneissa. Se oli tavallista puhekieltä. Puhetapa ei ollut peräisin edes juutalaisuudesta vaan muinaisista Persian uskonnoista. Ei tuohon aikaan yksinkertaisesti tunnettu ihmisen fysiologiaa tai psyykettä – mielen lainalaisuuksia. Erilaiset riippuvuudet ja sairaudet kuvattiin niin kuin osattiin. Kyllä meilläkin on puhuttu viinapirusta – nykyaikainen ilmaus asialle on alkoholismi tai alkoholiriippuvaisuus. Monenlaiset asiat sitovat ihmisiä. Se on täyttä totta – ja vapautuminen on hyvin vaikeaa.

Mitä Jeesus opettaa päivän evankeliumissa. Yksinkertaisesti voisi asian varmasti ilmaista näin: pahaa ei voiteta pahalla. Väkisin ei pahuus poistu. Jos sitä yritetään – paha vain lisääntyy. ”Jokainen valtakunta, joka jakautuu ja taistelee itseään vastaan, tuhoutuu, ja talot sortuvat toinen toisensa päälle. Jos nyt Saatana taistelee itseään vastaan, kuinka sen valtakunta voi pysyä koossa?” Tarvitaan jotain muuta – paha voitetaan vain hyvällä.

Jeesus katkaisi hyvyydellään ja rakkaudellaan mykkyyden. Hän teki samoin monen muun pahana pidetyn asian kohdalla. Tuhoavat asiat voitetaan vain hyvällä. Hyväksyvä, rakastava vuorovaikutus on yhä vielä monessa, monessa, sairaudessa se, joka hoitaa. Nykyaikaisenkin lääkärin työssä vuorovaikutuksella, yhteydellä on hoitava merkitys. Lääkkeet ovat osaltaan vain edesauttamassa paranemisen prosessia.

Mykkäkoulutkin loppuvat – mutta eivät käskemällä – vaan hyväksyvällä kuuntelulla. Perheneuvojavuosina eräs palaute, jonka sai asiakkailta usein työskentelyn päätyessä oli tällainen: Emme ole koskaan puhuneet näin. Milloin syntyy hoitava puhe ja keskustelu – se syntyy silloin, kun saamme kokea tulevamme kuulluiksi. Tätä hoitoa meidän Vapahtajamme tarjoaa seurakunnassaan yhä vielä. Siihen hän käyttää niin sinun kuin minun korvia. Siinä – tai siinäkin – on se hyvä, joka voi voittaa pahan.

Miksi mies nyt puhuu? Hän tuli kuulluksi.