Eksyneiden pöydässä

Saarna Loviisan kirkossa 12.6.2016
4. sunnuntai helluntaista.

Saarna toteutettu mietelmien ja urkuinprovisaatioiden vuoropuheluna.

Publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: ”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.”
    Silloin Jeesus esitti heille vertauksen:
    ”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.’ Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.
    Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.’ Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.”

Luuk. 15: 1-10

 

Mietteitä ja saarnan juuria

Rakkaat kristityt!

Mihin pöytään

Herra, kuljin ympäri kaupunkia,
etsin oikeaa pöytää.
Kiersin kaikki kuppilat,
usein käymäni – ja ne vieraammat.
Etsin sinua,
missä pöydässä sinä istut?
Kenen seurassa tunnet olosi kotoiseksi?
Mihin pöytään sinä istut?

—- 

Valitsen itse paikkani

Astun sisään,
katson ympärilleni.
Kyseenalaista väkeä,
outoja,
puhuvat vielä vierasta kieltä.
Uskaltaudunko uuteen kohtaamiseen?
Käyn tuttuun pöytään.
Yksinäisyyteen.

 —- 

Sinä jäit ihmettelemään

Sinä Herra jäit ihmettelemään
ihmisten puheita.
Olit valinnut väärän seuran.
Oliko pöydässä liikaa naurua,
liikaa tyhjiä tuoppeja,
huonoja tapoja,
vääriä ajatuksia?
Oli mitä oli,
pöytä oli väärä –
ja ihmiset syntisiä.

—–

Herra kertoo vertauksia

Kerroit vertauksia.
Oli kadonnut lammas
ja rikki mennyt otsakoru.
Paimen etsi lammastaan,
nainen puuttuvaa rahaa korustaan.
Kenelle kerroit vertauksesi?
Kerroitko pöytäseurueellesi, noille syntisille –
vai kuuluiko viestisi naapuripöydän moitiskelijoille?

—–

Kadoksissa

Missä olen?
Kuka olen?
Mitä odotan, toivon?
Mitä tunnen ja ajattelen?
Mistä olen tulossa, minne menossa?

En tiedä – olen kadoksissa.
Eksynyt itseltäni, muilta
– kenties Jumalaltakin.

Sotkeutuneena ihmissuhteiden ihmeelliseen verkkoon.

—– 

Mihin seuraan käyt tänään

Herra,
tahdon palata alkuun.
Tahdon palata kyselemään perääsi.
Mistä sinut löydän?
Kenen seurassa liikut?
Kauan sitten sinä valitsit seurasi
väärästä joukosta.
Missä ovat tämän päivän kadonneet
– he, jotka suljetaan joukosta,
joille ei anneta samaa arvoa kuin muille?

—–

Anna ilon tarttua

Tänään Herra,
kutsut pöytääsi
iloitsemaan yhdessä
toisten kanssa.

Tarttukoon ilo,
kun kadonneet löytävät toisensa,
eksynyt itsensä,
Kristus uuden ystävän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.